4. Puola

Puolassa päinvastoin kuin tšekeillä ei kansankielen käytössä ollut ongelmaa. Puolalainen ooppera antoi ranskalaisen laulun ohella yllykkeen laulukulttuurille. Ensimmäiset puolalaiset laulukokoelmat julkaistiin 1803 ja 1805, ja näissä pääsäveltäjä oli Józef Elsner (1766–1854), hahmo, jonka vaikutusta voi verrata Böömissä Tomášekiin. Elsner kirjoitti jopa tutkielman puolan käytöstä musiikissa.

Runoilija Julian Niemcewiczin julkaisema 33 balladin kokoelma Špiewy historyczne (”Historiallisia lauluja”; Varsova, 1816) tarjosi otollisia tekstejä seuraavan sukupolven säveltäjille, joista tärkeimpiä ovat Franz Lessel (n. 1780–1838), Karol Kurpiński (1785–1857) ja Maria Szymanwska (1789–1831).

Puolan kuuluminen osaksi Venäjää, Preussia ja Itävaltaa sekä vuoden 1830 marraskuun kapina loivat tilanteen romanttiselle puolalaisrunoudelle. Isot julkiset musiikkitilaisuudet olivat hankalia järjestää, joten kodeissa ja salongeissa harjoitettu piano-, kamarimusiikki- ja laulukulttuuri olivat tärkeitä ainesosia kansallisessa heräämisessä. Varsovan konservatorio oli suljettu 1830–61, joten musiikinharjoitus ja -opiskelu oli paljolti yksityistä.

Puolalainen romanttinen laulukirjallisuus jakautuu kolmeen osaan:
1) romanssi, balladi ja dumka;
2) kansanelementeille, etenkin tanssirytmeille perustuvat laulut;
3) lyyriset laulut, joissa musiikki ja teksti muodostavat ykseyden.

Fryderyk Chopin (1810–49) oli toki pianosäveltäjä, jolta on kuitenkin säilynyt 19 laulua, vaikka hän kirjoitti niitä kenties enemmänkin. Kokoelma 17 puolalaista laulua (1829–45) lauluäänelle julkaistiin postuumisti opuksena 74 (Berliini, 1859); Czary (Taikoja) ja Dumka ilmestyivät myöhemmin. Monet lauluista ovat masurkkoja, kuten avaava Zyczenie (Witwicki; ”Toive”, 1829); lyyrisistä lauluista mainittakoon nro 13, Nie ma czego trzeba (Zaleski; ”Ei ole mitään tarvetta”, 1845). Eräät lauluista ovat tulleet tunnetuiksi Lisztin pianosovituksina.

Stanisław Moniuszko (1819–1872) sävelsi useita satoja lauluja, jotka kuuluvat Puolan laulukirjallisuuden parhaimmistoon. Ensimmäiset laulut valmistuivat keskeisen puolalaiskirjailija Adam Mickiewiczin runoihin, kuten Pieszczotka (1838). Prząśnizcka (Jan Czeczot; ”Kehrääjä”, 1846) tulee jatkuvassa liikkeessään lähelle Schubertin laulua Gretchen am Spinnrade. Vaikuttavimpia ovat balladit Mickiewiczin teksteihin: Trzech Budrysów (”Kolme Budryn veljestä”, 1839/40) ja Czaty (”Väijytys”, 1846).

Władysław Żeleński (1837–1921) oli tärkein Moniuszkon jälkeinen puolalaissäveltäjä, joka hän edusti uusromantiikkaa. Hän kirjoitti yli 70 laulua, joissa lauluosuus integroituu rikkaaseen pianokudokseen.

Zygmunt Noskowski (1846–1909) oli ensimmäinen lahjakas Puolassa koulutettu säveltäjä Chopinin jälkeen, opettajanaan Moniuszko. Hän sävelsi 11 laulusarjaa.

Eugeniusz Pankiewicz (1857–98) sävelsi liian vaikeita, älyllisiä lauluja, eikä häntä ymmärretty elinaikanaan. Myöhemmin häntä on pidetty Chopinin ja Szzymanowskin välisenä yhdyssiteenä.

Stanisław Niewiadomski (1859–1936) oli aikansa suosituin laulusäveltäjä. Hän yhdisti romanttiseen traditioon kansanelementtejä ja miellyttävää lyyrisyyttä. Noin 50 laulusta osa muodostaa sarjoja: tunnetuin niistä on sarja Jaśkowa Dola, ja sen avauslaulu, kehtolaulu Kołysanka (n. 1910) oli aikoinaan äärimmäisen suosittu. Seuraavassa laulu W ksiezycowa noc majowa :

Ignacy Jan Paderewskin (1860–1941) ja Mieczysław Karłowiczin (1876–1909) laulut kuuluvat yhä uusromanttiseen traditioon. Paderewskin kuuden laulun kokoelma Mickiewczin runoihin op. 18 (1893) nojautuu Chopinin harmonioihin ja sisältää yllättävän dramaattisen kolmannen numeron Moja Piezczotka. Karłowiczin laulut ovat hänen varhaiselta kaudeltaan eivätkä kieli vielä myöhemmästä Wagnerin ja R. Straussin läheisyydestä. Laulujen ilme on melankolinen ja lyyrinen, romanssimainen. Tunnetuimpia niistä ovat Pamiętam ciche, jasne, złote dnie op. 1/5 (Kasimierz Tetmajer; ”Muistan nuo rauhaisat, kirkkaat ja kultaiset päivät”, 1896) sekä Z erotyków op. 3/6 (”Rakkausrunoista”).

Pamiętam ciche, jasne, złote dnie,
co mi się dzisiaj cudnym zdają snem,
bo był otwarty raj także i mnie,
w dzieciństwie mem.

I czasem myślę, żem ja tylko spał,
że całe życie moje było snem…
Zbudzę się, raj ten odnajdę, com miał,
w dzieciństwie mem!

Muistan nuo rauhaisat, kirkkaat ja kultaiset päivät,
jotka tuntuvat minusta nyt kaukaisilta unelmilta.
Paratiisi aukeni minulle, kun olin lapsi.
Ja joskus ajattelen, että koko elämäni on ollut vain unta,
että eräänä päivänä herään vielä
löytääkseni lapsuuden paratiisini uudelleen.

Tietoja artikkelista

Tekijä:Murtomäki, Veijo
Nimi:4. Puola
Julkaistu:2014
Julkaistu Muhissa:13.07.2014
Päivitetty viimeksi:01.08.2014
Aikakaudet1800-1910 Romantiikka, realismi - 1830-1850 Romantiikka, Biedermeier
1800-1910 Romantiikka, realismi - 1850-1890 Uusromantiikka, realismi
1800-1910 Romantiikka, realismi - 1890-1914 Jälkiromantiikka
Keskeiset teemat:Musiikin lajit - Maallinen vokaalimusiikki
Tekijät - Säveltäjät, koulukunnat
Musiikkimaantiede - Musiikkimaantiede
Vähemmän keskeiset teemat:Yleisilme - Poliittinen historia
Sävellyslajit ja teokset - Keskeiset teokset

Lähde: Muhi - Musiikinhistoriaa verkossa / Sibelius-Akatemia / http://www.siba.fi/muhi