FI | EN |

Takaisin

Kokoelma:Länsimainen taidemusiikki

Kirjoittajat: Leena Hyvönen (LH) ja Leena Unkari-Virtanen (LUV), Minna Hovi (MH)
Teema: Musiikkifilosofia
Aikakausi: 1420-1600 Renessanssi

1420-1470 Varhaisrenessanssi 1470-1530 Täysrenessanssi 1530-1620 Myöhäisrenessanssi
Kosmologia ja maailmankuva Maailma nähtiin kiistatta Jumalan luomaksi, mutta ankaria kiistoja käytiin ihmisen toiminnan, tiedon ja luomisvoiman mahdollisuuksista. Tieto koettiin vähitellen vallaksi, joka horjutti ennen kaikkea kirkon mahtiasemaa. Säätykiertoa pidettiin muuttumattomana, ja syntyperä, ei vielä yksilön taidot, tiedot tai muut ominaisuudet, sääteli ihmisten mahdollisuudet, elämänpiiriin ja avioliiton. Maailmankuvaan kutoutui faktaa ja fiktiota: valtaapitävien elämäkertoihin sepitettiin ritariseikkailuja ja kaupunkien historioista kerrottiin mytologisia syntytarinoita. LUVTulikivenkatkuiset saarnat, hyvän ja pahan kysymysten pohdinta, saavutetun ja saavuttamattoman rakkauden kuvailu, juonittelujen aiheuttamat onnen ja epäonnen käänteet tai oikeudenmukaisuuden erot säätyjen välillä sävyttävät useita mikrohistoriallisten tutkimusten piirtämiä, varsin yksityiskohtiin pureutuvia kuvia täysrenessanssin elämänpiiristä. Vaikka aistihavaintoihin (empiriaan) jo luotettiin, ensimmäisissä eläinopeissa kuvattiin yhtä tarkasti niin kalat ja merenneidot kuin sammakot ja lohikäärmeetkin. Löytöretket laajensivat kuvaa maailmasta. LUVKopernikuksen, Brahen ja Keplerin laskelmat taivaankappaleiden liikeradoista saivat kirkon ryhtymään kiivaisiin toimiin harhaoppisuuden kitkemiseksi. Kiista ilmentää kahta erilaista maailmankuvaa: uusi humanistinen maailmankuva nosti uteliaan ihmisen havainnot tiedon lähteiksi ja ihmisen ”luomakunnan herraksi”, kun vanha, kirkon edustama maailmankuva pitäytyi Raamatussa kaiken totuuden lähteenä. Katolisen kirkon pitäytyminen näkemyksessä maakeskeisestä maailmankaikkeudesta murensi vähitellen kirkon arvovaltaa. LUV   
Teologia ja mytologia Kirkko kitki kerettiläisyyttä mm. noitavainoilla ja inkvisitiolla, mutta salli antiikin mytologian innoittamat Jeesuksen ja Neitsyt Marian uudelleennimeämiset, eroottisen runouden ja hyvinkin eksibitionistis-eroottisen puku- ja tapakulttuurin kukoistuksen. Nämä ”pakanallisuudet” on usein tulkittu humanismin ja renessanssin aluksi. Keskiaikainen taikausko kukoisti mm. säännöllisesti esiintyneiden ruttoepidemioiden kukistamisessa. Kirkko vainosi kilpailijoina pitämiään lääkäreitä, jotka esittivät harmillisen oikeaan osuvia tulkintojaan tautien aiheuttajista. LUVKatolisen kirkon maalliset valtapyrkimykset sekoittuivat teologiaan. Italia oli jaettu paavin ja Espanjan kesken, inkvisitio käytti maallista valtaa harhaoppisuutta kitkiessään, ja piispat ja papisto kartuttivat maallista omaisuuttaan mm. aneilla. Kasvava vastarinta huipentui Lutherin aloitteisiin, joiden myötä protestanttinen kirkkokunta irtaantui roomalaiskatolisesta kirkosta. Maailmankuvan taustalla olevaan mytologiaan tällä oli kuitenkin vain vähäinen vaikutus: keskiaikaista perua oleviin uskomuksiin sekoittui antiikin sankari- ja jumaltaruja. LUVLutherin sekä Calvinin reformaatioilla oli kauaskantoisia vaikutuksia. Katolinen kirkko toteutti ns. vastauskonpuhdistuksen ja Englantiin perustettiin anglikaaninen kirkko. Joidenkin katolisen kirkonmiesten löyhä moraali kirvoitti edelleen satiireja (mm. Rabelais). Uskomusten ja ”toden” raja oli nykyihmisen näkökulmasta vieras. Noituus, alkemia, magia, astrologia, salakirjoitukset ym. kukoistivat, mutta rationaalinen maailman tutkiminen valtasi yhä enemmän alaa niin luonnontieteelle kuin lääketieteelle. Rohjettiin jopa väittää, että mielisairaudet johtuivat taudeista, eivätkä saatanasta. LUV   
Kauneuden filosofia ja estetiikka Renessanssi ei tuonut murrosta estetiikkaan, antiikin vaikutus oli ollut keskiajallakin merkittävä. Järjestys, harmonia ja utile dulci (Horatius), huvin ja hyödyn yhdistäminen, liittyivät kauneuteen. Kauneuden teoriaa täydennettiin eri taiteen aloilla, ja kirjoituksiin vaikuttivat voimakkaasti Horatius, Aristoteles ja Vitruvius. Käsitys musiikin kauneudesta oli jo 1300-lähtien (Grocheo, Machaut) muuttunut korvan erottaman sointikauneuden alueelle. Tinctoris ja Glareanus pitivät musiikkia ihmisen toiminnan tuloksena (arte), eikä matemaattisena tieteenä tai kosmoksen rakenteen pienoismallina (scienza). LUVVanhoihin kauneuskäsityksiin yhdistyi ajatus ”selittämättömästä kauneudesta”, johon perustui esimerkiksi naisen kauneus. Renessanssin aikana triviumia (grammatiikka, retoriikka ja dialektiikka) ryhdyttiin kutsumaan humanistisiksi opinnoiksi, ja siihen yhdistettiin kreikan kielen ja historian opinnot. Quadrivium (aritmetiikka, geometria, astronomia ja musiikki) muodostui ongelmalliseksi, kun antiikin ajatuksia mukaillen musiikkiin yhdistettiin mm. tanssi. Vähitellen muodostui kaikille taiteille yhteinen taiteen ja kauneuden teoria. LUVKeskiajan mystistä kauneuskäsitystä jatkava näkemys taiteen henkisyydestä (Ficino) sekä keskiajan perinnön hylkäävä, taiteen (luontoa) tutkivaa aspektia painottava näkemys (Alberti) jatkoivat rinnakkaiseloaan. Luonnonkauneutta kuvattiin jo aiemmin mm. Italian runoudessa, ja 1500-luvun lopulla ihmismielen ”löytäminen” ja sen kuvailu herätti uusia taiteellisia ilmaisumuotoja, kuten sävelmaalailun. Lukusuhteet vanhoissa Vitruviuksen kirjoituksissa innoittivat kupolien ja kirkkorakennusten suunnittelun taustateorioina mm. Brunelleschia. Terssisointisuus koettiin suloiseksi, musiikissa vakiintui tonaalisuus ja kuvataiteessa perspektiivi. LUV   
Etiikka Etiikka perustui antiikista alkaneeseen ajatukseen luonnonoikeudesta, jossa kaikkien normien alkuperäksi ajateltiin Jumalan sana, Raamattu. Musiikin tehtävä oli ylistää Jumalaa ja lisätä hovin tai yhteisön arvoa. Kirkko ei kaihtanut voimakeinojen käyttöä oikeutetuiksi katsomiaan asioita ajaessaan. Ylimystön hyvä elämä taas nähtiin syntyväksi nautintojen ja velvollisuuksien sopusointuisesta yhdistämisestä. Ajatus kaikille säädyille samanlaisesta oikeudesta heräsi vasta vähitellen, sillä usein oikeus ja tuomiot palvelivat valtaan pyrkimistä tai vallan säilyttämistä. LUVRenessanssin etiikan erityispiirteitä voidaan tarkastella esimerkiksi naisten aseman kautta. Kauppiaiden tai käsityöläisten tytöt naitettiin perheenemänniksi jo 13-vuotiaina. Avioliitossa naisesta tuli miehensä omaisuutta, jota saattoi melko vapaasti pahoinpidellä, jopa myrkyttää tai mestauttaa. Myötäjäiset olivat ongelma jopa ylimystölle. Nunnaksi ryhtyminen toi naiselle kirkon suojan. Venetsiassa ja paavin hovissa toimi hienostunut kurtisaanilaitos. Rahvaan naisen alapuolella oli vielä orjatar - suuriin satamakaupunkeihin tuotiin sotavankeja, joita myytiin orjiksi. LUVKasvatukselliset kirjaset ja tapaoppaat mm. vaatteidenpitotavoista ja keskustelutaidosta ennakoivat valistuksen ideaalia, kaiken toiminnan säätelemistä järkevyyden kriteerillä. Erasmus Rottardamilainen kirja ”Nuorucaisten tapain sijwollisudest” on myös suomennettu. Syntyi uusi käsitys subjektista, yksilöstä, ja ihmisten yksityisyyden tarpeesta. Michel de Mointaignen humanistinen etiikka korosti ymmärtämistä anteeksiantamisena ja mm. afrikkalaisten laivaaminen Amerikkaan tuomittiin. Francis Bacon käytti mm. nykyajan feministitutkijoiden kritisoimia, alistavia kielikuvia siitä, kuinka ihminen hallitsee luontoa. LUV