FI | EN |

Takaisin

Kokoelma:Länsimainen taidemusiikki

Kirjoittajat: Leena Hyvönen (LH) ja Leena Unkari-Virtanen (LUV), Minna Hovi (MH)
Teema: Musiikkielämä
Aikakausi: 1750-1800 Klassismi

1720-1770 Rokokoo, galantti 1740-1790 Empfindsamkeit, Sturm und Drang 1770-1800 Klassismi 1800-1830 Myöhäisklassismi
Musiikkitalous ja -politiikka Säveltäjien, kuten kirjailijoiden, luomistyötä tuki yksityisvaroin henkilökohtainen suosija. Tällaista suhdetta pidettiin parempana ja turvallisempana kuin riippuvaisuutta kustantajasta, siitä huolimatta että säveltäjä oli suosijastaan riippuvainen ja asetelma oli hieman nöyryyttävä. Vaikka kirjailijoiden kohdalla taloudellinen tukeminen lakkasi jo 1780-luvulla, säveltäjien kohdalla se jatkui vielä 1800-luvulle. Taloudellista toimeentuloa täydennettiin mm. opetuksella ja muilla musiikkialan töillä. LUVKustannustoiminta vilkastui, ja painotekniikan kehittyminen loi hyvät edellytykset yhä kasvavan harrastajakunnan musiikkitarpeen tyydyttämiseen. Samalla vilkastui myös muu kustannustoiminta, jopa musiikkilehtien julkaiseminen. Koti- tai muu opetus sekä hovien musiikkitoiminta olivat säveltäjille edelleen ensisijaisia tulolähteitä, ja tekijänoikeudet kuuluivat säveltäjän työnantajalle. Impressaarit organisoivat julkisia konsertteja ja palkkasivat muusikoita. LUVKustannustoiminta vilkastui, ja painotekniikan kehittyminen loi hyvät edellytykset yhä kasvavan harrastajakunnan musiikkitarpeen tyydyttämiseen. Samalla vilkastui myös muu kustannustoiminta, jopa musiikkilehtien julkaiseminen. Koti- tai muu opetus sekä hovien musiikkitoiminta olivat säveltäjille edelleen ensisijaisia tulolähteitä, ja tekijänoikeudet kuuluivat säveltäjän työnantajalle. Impressaarit organisoivat julkisia konsertteja ja palkkasivat muusikoita. LUVPorvariston musiikkiharrastus takasi kustantamoille kannattavan liiketoiminnan. Sen turvin myös säveltäjät kykenivät yhä enemmän vapautumaan muista ansiotöistä. Tekijänoikeudet kuuluivat säveltäjälle, joka myi teosten julkaisuoikeudet kustantajalle. Konserttiyhdistykset yleistyivät ja vastasivat konserttien taloudellisista ja organisatorisista järjestelyistä. Säveltäjät elivät kustanteiden tuotolla ja esiintymisillään muusikkoina. LUV  
Musiikki ammattina ja harrastuksena Yläluokkaisen ja ylimystön salonkien musiikkitilaisuuksissa tarvittiin ammattimuusikkoja, jotka sävelsivät uuden maun mukaisia teoksia ja opettivat yläluokan miespuolisille ja naispuolisille jäsenille soittotaitoa. Kamarimusiikki oli tarkoitettu amatööreille, ammattilaiset esiintyivät teatteri- ja tanssimuusikoina. Ammattimuusikoksi ei kukaan yläluokkainen voinut ryhtyä, vaan muusikot tulivat usein muusikko- (Bach, Couperin, Türk) tai käsityöläissuvuista, kuten sorvarin poika Blavet, sepän poika Quantz tai parturin poika Galuppi. Porvariston musiikkiharrastus kasvoi aikakaudella merkittävästi. LUVGoethen sanoin ”vain ihminen, joka itse soittaa, on kokonaan ihminen”. Niin valistuneet hallitsijat kuin porvarit saattoivat soittaa jopa itsensä säveltäjän kanssa kamarimusiikkia, ja säveltäjä puolestaan sovitti musiikkinsa kumppaniensa taitoa vastaavaksi. Ammatillistuminen näkyi paitsi taidoissa, myös musiikillisessa sivistyksessä: säveltäjät tutkivat ja soittivat mm. Bachia, joka oli suurelle yleisölle tuntematon säveltäjä. Muusikon ammatti ei ollut taloudellisesti kannattava aivan huipputasoa lukuunottamatta. LUVGoethen sanoin ”vain ihminen, joka itse soittaa, on kokonaan ihminen”. Niin valistuneet hallitsijat kuin porvarit saattoivat soittaa jopa itsensä säveltäjän kanssa kamarimusiikkia, ja säveltäjä puolestaan sovitti musiikkinsa kumppaniensa taitoa vastaavaksi. Ammatillistuminen näkyi paitsi taidoissa, myös musiikillisessa sivistyksessä: säveltäjät tutkivat ja soittivat mm. Bachia, joka oli suurelle yleisölle tuntematon säveltäjä. Muusikon ammatti ei ollut taloudellisesti kannattava aivan huipputasoa lukuunottamatta. LUVAmmattilaisen, asiantuntijan ja harrastajan roolit erottuvat yhä selvemmin toisistaan, mutta säveltäjät olivat vielä itse myös musiikin esittäjiä - soittajia tai kapellimestareita. Kuorot, myös oopperoissa, koostuivat harrastajista. Muusikon ammatti ei ollut mm. Suomessa aatelissäätyyn kuuluvalle sallittu. Samoin naisten ura esim. säveltäjänä kohtasi koulutuksesta ja taipumuksista riippumatta yleensä ylivoimaisen sosiaalisen vastuksen. LUV  
Musiikkikoulutus Useiden uutta tyyliä luoneiden säveltäjien kotitaustaan liittyi musiikki, ja musiikkikoulutus alkoi joko kodin harrastus- tai ammatillisen musiikkitoiminnan piirissä, isän johdolla. Musiikkiopinnoissaan nopeasti edistyneet lapset siirtyivät tunnettujen säveltäjien oppilaiksi, jotka auttoivat heitä paitsi musiikin taidoissa, myös luomaan tarvittavat kontaktit. Ylä- ja keskiluokka harrastivat musiikkia ja saattoivat myös hoitaa merkittäviä tehtäviä, kuten Galuppin isän harrastelijamuusikoista koostuva teatteriorkesteri. LUVMusiikkikoulutus hankittiin usein kotiopettajan opastuksella, ja opettaminen oli monille säveltäjille ja soittajille tärkeä tulonlähde. Soitonopetusta annettiin soittokunnissa, kirkon laulukouluissa ja yliopistossa, ja monet opiskelivat myös yksityisesti kotiopettajan johdolla. Säveltäminen ja improvisointi oli luonnollinen osa musisointia, kun lajikontrapunktin kirjoittamisen sekä kenraalibasson äänenkuljetuksen hallinnan katsottiin olevan keskeisiä taitoja myös soittajille. LUVMusiikkikoulutus hankittiin usein kotiopettajan opastuksella, ja opettaminen oli monille säveltäjille ja soittajille tärkeä tulonlähde. Soitonopetusta annettiin soittokunnissa, kirkon laulukouluissa ja yliopistossa, ja monet opiskelivat myös yksityisesti kotiopettajan johdolla. Säveltäminen ja improvisointi oli luonnollinen osa musisointia, kun lajikontrapunktin kirjoittamisen sekä kenraalibasson äänenkuljetuksen hallinnan katsottiin olevan keskeisiä taitoja myös soittajille. LUVPedagoginen kiinnostus ilmeni mm. pedagogisen kirjallisuuden suuressa määrässä ja konservatorioiden nousussa. Myös koti- ja yksityisopetus oli edelleen suosittua. Musiikkikoulutus kuului porvarilliseen sivistysihanteeseen, ja soittotaidon tuoma sosiaalinen status nosti jopa tyttöjen mahdollisuuksia naimakaupassa. Laaja ja järjestäytynyt koulutustoiminta poiki monia edelleen vaikuttavia käytänteitä (mm. konservatorioiden kollegiot) ja pedagogisista tarkoituksista juontuvia käsitteitä. LUV