FI | EN |

Takaisin

Kokoelma:Länsimainen taidemusiikki

Kirjoittajat: Leena Hyvönen (LH) ja Leena Unkari-Virtanen (LUV), Minna Hovi (MH)
Teema: Musiikin käyttötavat ja -yhteydet
Aikakausi: 1600-1750 Barokki

1590-1640 Varhaisbarokki 1640-1690 Täysbarokki 1690-1720 Myöhäisbarokki 1720-1760 Bachin jaHändelin aika (jälkibarokki)
Instituutiot ja funktiot Musiikki oli kiinteä osa yhteiskunnan eri tahojen, kirkon, valtion ja aateliston tapahtumia sekä niiden valtarakenteita. Kukoistavalla musiikkielämällä voitiin osoittaa seurakunnan tai hovin loistoa. Kaupallisissa keskuksissa, kuten Venetsiassa, pyrittiin myös taloudelliseen hyötyyn, mikä saattoi johtaa yleisön maun miellyttämiseen. Eri tahojen välillä saattoi olla tarpeen vaatiessa yhteistyötä, ja muusikko saattoi soittaa sekä kirkon että hovin tilaisuuksissa. Musiikki kuului lisäksi italialaisten eri hyväntekeväisyyslaitosten (ospedali, conservatorio) kasvatustoimintaan. MHRanskassa musiikkielämä oli keskittynyt pitkälti hovin vaikutuspiiriin. Musiikkiakatemian, samoin kuin muiden taiteen ja tieteen akatemioiden toiminta oli kuninkaan halllinnon alaista ja siten valtion kontrolloimaa. Musiikilla oli kirkon piirissä kasvatuksellinen funktionsa, hovin tilaisuuksissa puolestaan enemmän viihdyttävä, kun sillä juhlistettiin seremonioita tai se oli osa tanssiaisia. Kirkkojen palveluksissa musiikilla oli tärkeä rooli kirkkokuntaan katsomatta ja se noudattii kirkkovuoden kiertokulkua. MHOopperat olivat yksityistahojen tai hovien ylläpitämiä. Saksalaiskaupungeissa collegium musicumeilla oli erilaisia tehtäviä: ne toimivat kiertävien muusikoiden kontakteina ja järjestivät näille esiintymistilaisuuksia. Lisäksi ne tuottivat laulajia ja soittajia oopperaan, viihdyttivät arvovieraita sekä järjestivät musiikkia kirkon tilaisuuksiin. Musiikkia harrastettiin aateliston piirissä ja muusikoita sekä esityksiä tuettiin myös taloudellisesti. MHYksityisten tahojen merkitys voimistui erityisesti julkisten konserttien järjestämisessä. Ranskassa oli Concert Spirituel -konserttisarja, joka tarjosi esiintymistilaisuuksia ulkomaisille muusikoille. Englannissa Academy of Ancient Music -seura järjesti säännöllisiä konsertteja. Myös ospedalejen konserttitoiminta kukoisti. Orkesterit alkoivat muodostua vakiintuneemmaksi ja järjestäytyneemmäksi kokoonpanoksi ja ne toimivat myös itsenäisesti ilman laulajia. Lontoossa perustettiin Royal Academy of Music tukemaan oopperaa. MH  
Esityspaikat, akustiset tilat Koska musiikki liittyi pääasiassa johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen, tilat määräytyivät sen mukaisesti. Kirkoissa ja kappeleissa kuultiin hengellistä musiikkia, aateliston palatseissa ja hoveissa maallisempaa tai musiikkidraamaa. Ennen ensimmäisen julkisen oopperatalon avaamista Venetsiaan (1637) musiikkidraaman esityspaikkoina olivat toimineet puheteattereiden tilat tai yksityiset palatsit. Kirkkojen akustiikassa oli tärkeää puheen mahdollisimman selvä erottuminen. MHOopperataloja rakennettiin vauraimpiin keskuksiin yleensä yksityistahojen kustantamina. Oopperaa varten suunnitelluissa teattereissa akustiikka oli intiimi, kaiku usein vähäinen ja tilojen runsaiden koristeiden on katsottu vaikuttaneen suotuisasti akustisiin ominaisuuksiin. Teatterit varustettiin erilaisilla efektejä tuottavilla laitteilla. Soittajat saattoivat istua eri tavoin, mm. lavan molemmin puolin, myös aitioita käytettiin (trumpettiaitiot). Englannissa musiikki oli osana teatteriesityksiä, ja akustisesti kiitollisempia tiloja olivat pienemmät teatteritilat verrattuna ulkoilmateattereihin. MHLudvig XIV:n hallintokaudella musiikki oli läsnä lähes kaikissa tiloissa ja tilanteissa. Musiikkia soitettiin Versailles’n palatsin yksityishuoneissa mm. kuninkaan makuuhuoneessa, puutarhassa, taistelukentällä, eri puolilla tapahtuvissa seremonioissa, kappeleissa ja siellä, minne kuningas matkusti. Musiikkidraamaa varten tilojen tuli olla riittävän suuret ja sellaisten puuttuessa saatettiin rakentaa erilaisia tilapäisratkaisuja. Hevosenkengän muotoisiin teatteritiloihin mahtui sadoista yli tuhanteen kuulijaa. MHEsitystilojen kirjo vaihteli oopperataloista tavernoihin. Maksullista konserttikäytäntöä ennakoivat Englannin tavernoissa ja Saksan kahvihuoneissa järjestetyt esitykset. Ranskassa yksityisten musiikkitilaisuuksien paikkoina olivat salongit. Suurissa tiloissa järjestetyistä esityksistä alettiin periä yleisöltä maksua. Ulkoilmassa, kuten puistoissa saatettiin järjestää näyttäviä spektaakkeleja, esimerkkinä Händelin ilotulitusmusiikki. MH