FI | EN |

Takaisin

Kokoelma:Länsimainen taidemusiikki

Kirjoittajat: Leena Hyvönen (LH) ja Leena Unkari-Virtanen (LUV), Minna Hovi (MH)
Teema: Soittimet, laulu ja kokoonpanot
Aikakausi: 800 eaa.-400 jaa. Antiikki

800-480 eaa. Arkaainen kausi 480-330 eaa. Klassinen kausi 330-30 eaa. Hellenistinen kausi 30 eaa.-400 jaa. Rooman keisariaika
Soittimet Kreikkalaisilla oli laaja valikoima kaikkia eri soitintyyppejä. Suosituimpia olivat lyyra, barbitos, forminx, kithára, harppu ja psalterion, aulós (kaksoisruokolehdykkäsoitin), kaksoisaulós, syrinx, hydraulis, salpinx ja torvi sekä lyömäsoittimet. Tyypillistä oli myös soittimien välimuotojen runsaus. LUVKreikkalaisilla oli laaja valikoima kaikkia eri soitintyyppejä. Suosituimpia olivat lyyra, barbitos, forminks, kithára, harppu ja psalterion, aulós (kaksoisruokolehdykkäsoitin), kaksoisaulós, syrinx, hydraulis, salpinks ja torvi sekä lyömäsoittimet. Tyypillistä oli myös soittimien muunnosten runsaus. LUVKreikkalaisilla oli laaja valikoima kaikkia eri soitintyyppejä. Suosituimpia olivat lyyra, barbitos, forminks, kithára, harppu ja psalterion, aulós (kaksoisruokolehdykkäsoitin), kaksoisaulós, syrinx, hydraulis, salpinks ja torvi sekä lyömäsoittimet. Tyypillistä oli myös soittimien muunnosten runsaus. LUVSuosittuja soittimia olivat mm. lyyra, kithara, harppu, aulos (tibia), panhuilu, vesiurut, tuba, cornu ja hiljaisemmat torvet bucina ja lituus. LUV  
Soitinrakennus Eri aikoina ja eri puolilla kreikkalaisten asuttamia alueita on suosittu erilaisia soittimia. Joistakin soittimista saatetaan tuntea niiden kehittelijä. Esimerkiksi Terpandrosta pidetään 7-kielisen lyyran kehittelijänä. LUVEri aikoina ja eri puolilla kreikkalaisten asuttamia alueita on suosittu erilaisia soittimia. Joistakin soittimista saatetaan tuntea niiden kehittelijä. LUVEri aikoina ja eri puolilla kreikkalaisten asuttamia alueita on suosittu erilaisia soittimia. Joistakin soittimista saatetaan tuntea niiden kehittelijä. LUVKoska soittimien äänten tuli kantaa suurten kansanjoukkojen juhlahumun yli, tarvittiin voimakasäänisiä soittimia. Soitinrakentajia ei tunneta. LUV  
Äänityypit Äänityypeistä ei ole tietoa. Keskinen doorinen asteikko, harmonia, vastaa miehen luonnollista laulualuetta (baritoni). Kreikkalaisten mukaan vain barbaarit lauloivat korkealta. LUVÄänityypeistä ei ole tietoa. Keskinen doorinen asteikko, harmonia, vastaa miehen luonnollista laulualuetta (baritoni). Kreikkalaisten mukaan vain barbaarit lauloivat korkealta. LUVÄänityypeistä ei ole tietoa. Keskinen doorinen asteikko, harmonia, vastaa miehen luonnollista laulualuetta (baritoni). Kreikkalaisten mukaan vain barbaarit lauloivat korkealta. LUVÄänityypeistä ei ole tietoa. LUV  
Esitystavat ja -käytännöt Kuoro- ja soololyriikan musiikkiin liittyi paitsi sosiaalinen tai uskonnollinen tarkoitus, myös runo ja tanssi. Soitinmusiikkia sekä vokaalimusiikkia esitettiin mm. palvontamenoissa, niihin liittyneissä kilpailuissa ja teatteriesityksissä. LUVKuoro- ja soololyriikan musiikkiin liittyi paitsi sosiaalinen tai uskonnollinen tarkoitus, myös runo ja tanssi. Soitinmusiikkia sekä vokaalimusiikkia esitettiin mm. palvontamenoissa, niihin liittyneissä kilpailuissa ja teatteriesityksissä. LUVKuoro- ja soololyriikan musiikkiin liittyi paitsi sosiaalinen tai uskonnollinen tarkoitus, vielä runo ja yhä useammin myös tanssi, mimiikka, pantomiimi ja akrobatia. Soitinmusiikkia sekä vokaalimusiikkia esitettiin edelleenkin kilpailuissa, ja myös teatteriesityksissä. LUVMusiikin esitystapa riippui sen käyttöyhteydestä. Aikakaudelta tunnetaan myös kuvauksia puisista ja metallisista lyömäsoittimista, joiden tarkoituksena oli pitää esiintyjäjoukko, erityisesti tanssijat, tempossa. LUV  
Esityskokoonpanot Aikakaudelta tunnetaan kuoro- ja sooloesityksiä. Soitinvalinnat määräytyivät mm. jumalten palvontamenojen mukaan, esimerkiksi kithára kuului Apollon palvontaan, aulós Dionysoksen. LUVAikakaudelta tunnetaan kuoro- ja sooloesityksiä. Soitinvalinnat määräytyivät mm. jumalten palvontamenojen mukaan, esimerkiksi lyyra ja kithára kuuluivat Apollon palvontaan, aulós Dionysoksen. Tragedioissa oli nykytietämyksen mukaan aulos ja kithara säestyssoittimina. LUVAikakaudelta tunnetaan kuvauksia kuoro- ja sooloesityksistä, ja tragediaesityksissä olivat aulos ja kithara mukana. Soitinmusiikin, erityisesti auloksen ja harpun soitti tuli suositummaksi runouden väistyessä musiikin taka-alalle. LUVNaisten esittämän harppumusiikin ja miesten kitharan säestyksellä esittämien laulujen tiedetään olleen suosittuja. LUV